Siirtymävaihe Suomessa
Zeitgeist.fi
Etusivu | Ajankohtaista | Projektit | Ohjeet | Kotisivu | Keskustelufoorumi
Tervetuloa pohdiskelemaan miten meidän täällä Suomessa kannattaisi pyrkiä toteuttamaan siirtymävaihe kohti resurssipohjaista yhteiskuntaa.
(Wikin muokkaamisen ohjeita: Muokkausohje.)
Ennen kuin muokkaat sivua, toivoisin tämän sivun luojana sinun miettivän hetken seuraavia kysymyksiä:
- Miksi?
Miksi pyrkiä kohti resurssipohjaista yhteiskuntaa, eikä jotain toista mallia? Miksi tarvitsemme siirtymävaiheen?
- Miten?
Pyhittääkö päämäärä keinot? Onko väliä toteutetaanko muutosta alhaalta ylöspäin vai ylhäältä alaspäin?
- Mitä?
Mitä todella haluamme tavoitella? Voisiko sinun käsityksesi paremmasta yhteiskunnasta poiketa minun käsityksestäni? Voiko yhdenlainen yhteiskunta koskaan sopia kaikille? Kuinka monta erilaista versiota ”resurssipohjaisesta yhteiskunnasta” esim. Suomeen voisi mahtua rinnakkain?
Mukavia ja antoisia visiointihetkiä toivottaen,
Jukka Tuohimetsä
Ehdotus siirtymävaiheen "askeliksi":
Sisällysluettelo |
Tietoisuuden levittäminen
Itsensä ymmärtäminen
”Ole muutos jonka haluat nähdä maailmassa”
Todellisten tarpeiden tiedostaminen
Tietoisuuden kasvu - alitajunta tutuksi
Arvojen evoluutio
Sosiaalinen muutos
Elämän symbioottisuuden ymmärtäminen
Yhteisöllisyyden paluu
Todellisten tarpeiden tiedostaminen
Ensimmäiseksi kaikkien on tutustuttava tähän käsitteeseen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Legitimiteetti
”Legitimiteetti on politiikan tutkimuksessa ja oikeusfilosofiassa käytettävä käsite. Sitä tutkitaan tavallisesti suhteessa poliittisen järjestelmän tai muun yhteiskunnallisen instituution toimintaan. Yksinkertaisimmillaan legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä. Tässä tapauksessa legitiimi järjestelmä ei perustu pakkoon, vaan kansalaisten velvollisuudentuntoon järjestelmää ja sen sääntöjä kohtaan.”
Käsite ei ole simppeli ja sen merkityksestä täytyy olla kaikilla selkeä yksimielisyys. Jos käsitteestä tulee mitään kysyttävää niin kysykää heti ja varmistukaa siitä, että kaikilla on siitä täsmälleen sama käsitys. Lähteitä ja esimerkkejä löytyy.
Parhaat esimerkit käsitteestä löytyvät mielestäni tästä kirjasta http://www.bookplus.fi/kirjat/paloheimo,_heikki/politiikan_perusteet-4302111 Tämä kirja kannattaa muutenkin lukea, koska sitä käytetään yliopiston pääsykoekirjana. Sen on siis lukenut moni, jota kiinnostaa yhteiskunta eli meidän kohderyhmämme.
Sitten voidaan alkaa pohtia RBE:n globaalin legitimiteetin peruskiviä. On löydettävä ainakin kolme yhdistävää sopimusta, jotka kaikki ihmiset, kansat ja kulttuurit voivat hyväksyä. Niiden sopimusten on myös oltava ehdottomia arvoja, joiden noudattamista kuka tahansa voi edellyttää keneltä tahansa, missä tahansa. Itse kuvittelisin niiden olevan nämä.
1. Sopimus, että kaikki maailman ihmiset ansaitsevat elää ja saada perustarpeensa tyydytetyiksi ikään, etnisyyteen, työpanokseen, uskontoon tms riippumatta. Perustarpeina voidaan pitää: A puhdasta ruokaa, joka täyttää henkilön energian ja ravintoaineiden tarpeen. B Puhdas vesi juotavaksi. C Suoja luonnon olosuhteilta, jos tarpeen esim vuodenaikojen vuoksi. (vaatteet, asunto ja/tai kehittyneempi ratkaisu) D Hygienian hoito ja jätehuolto rakennetuissa asutuskeskuksissa (peseytyminen puhtaalla vedellä tai kehittyneempi ratkaisu.) E Puhdas ilma hengitettäväksi.
Laajennetut perustarpeet voivat pitää sisällään enemmänkin mutta sitten tulee vastaan yksilölliset erot.
2. Sopimus, että luonto ansaitsee elää. Luonnon puhtauden ja monimuotoisuuden varjeleminen on ehdottoman pakollista sopimuksen 1. toteutumiseen.
3. Sopimus, että päätökset tehdään loogisesti ja perustellusti tieteellisellä menetelmällä niin, että sopimukset 1. ja 2. toteutuvat.
Kolmen sopimuksen tulisi olla niin yksinkertaisia kuin niistä voi mitenkään tehdä ja vailla pienintäkään ristiriitaa. Niiden pitäisi olla myös kaikkien ehdottomasti ja yksimielisesti hyväksyttävissä. Jo näiden esimerkkien kanssa nousee pintaan filosofisia ongelmia. Mitä on elämä? Missä kulkee raja ihmisen elämisessä? miten itsepuolustuksen kanssa? Mikä kuuluu luontoon? Missä kulkee raja tarkoituksen mukaisen ja liioitellun luonnon suojelun välillä? Siksi sopimukset on pidettävä juuri niin yksinkertaisina kuin mahdollista. Muuten ei yksimielisyyttä voi syntyä.
Kun vaikka nämä kolme sopimusta on saatu läpi, voidaan jo todeta, että se on jyrkässä ristiriidassa markkinatalouden kanssa. Seuraavaksi on vuorossa resurssien määrittely ja kartoitus. Resurssit on luontevaa pisteyttää ja jakaa pisteet tasan kaikkien ihmisten kesken vaikka kuukausittain. Sillä ihmisten on helppo suhteuttaa energiankulutustaan ja lisääntymistään. Jokainen uusi ihminen kun pienentää pistemäärää. Pistemäärä saattaa olla kyllä niin suuri suhteessa ihmisten normaalisti kuluttamaan määrään, ettei sitä edes kukaan seuraa kuin mielenkiinnosta.
Kuinka kulttuuri lähtee kehittymään paikallisesti ja maailman laajuisesti? Vaikea ennakoida. Olisi Jännä nähdä kuinka ihmiset kaiken vapautuvan ajan ja vapauden käyttävät. Erilaisista töistä saattaa tulla kilpailua siinä vaiheessa kun fyysisen työn määrää on luonnon nimissä rajoitettava. Ehkä tieteeseen ja tutkimukseen panostetaan enemmän aikaa ja kilpailuviettiä siinä vaiheessa. Tärkeintä on nyt kuitenkin saada ne kolme ensimmäistä universaalisti pätevää sopimusta aikaiseksi ja joku universaali legitimiteetti tälle kaikelle.
Niin kauan kun joku kansa on erimieltä jonkun näistä sopimuksista kanssa, on RBE:llä vaara kuolla keskosena. Niinpä täytyy varmistaa, että kaikki ovat samaa mieltä näistä itsestään selvyyksiltä tuntuvista asioista ja perustella perustelun päälle jos erimielisyyttä ilmenee.
Arvojen evoluutio
Khan Academy:n FAQ sivulla "f you are a social venture capitalist and are looking to deploy capital with the highest possible social return per dollar invested, we should talk. I think you'll find that there is no more measurable, scalable and high impact way to educate the world."
Tämän tyyppistä social venture kapitalismia olisi hyvä edistää.
Jakamisen kulttuuri
Jakamalla runsautta
Tiedostettu kulttuurievoluutio
Keskustelu- ja kuuntelukulttuuri
Arvojen ja asenteiden tietoinen kehittäminen
Siirtymävaihe
Resurssien kartoittaminen
- Ihmisten taidot ja tiedot, Open Source-tietokannat, Luonnonvarat
Päätöksentekojärjestelmän rakentaminen
- Keskustietokone
- Algoritmit, arvot, kertoimet, ylläpito
Testikaupungin rakentaminen
Asteittainen siirtymä rahasta resursseihin
Päätöksentekojärjestelmä tulee käyttämään erilaisia hyödykkeitä kuvaavia tunnuslukuja (esim. käytettyjen resurssien harvinaisuus ja uusiutuvuus, energiankulutus, kierrätettävyys, jne.). Siirtymävaiheessa vaadittava hyödykkeiden tuottajilta nämä tunnusluvut aina esille hyödykkeen rahallisen hinnan viereen. Näin kuluttajat voivat jo rahajärjestelmänkin sisällä muokata kulutustottumuksiaan kestävämpään suuntaan. Lisäksi ihmisten on ehkä helpompi ymmärtää resurssipohjaisen talouden periaatteet, kun he ovat tottuneet ajattelmaan ostamiensa hyödykkeiden vaikutuksia näiden tunnuslukujen kautta.
