TZMD OSA I: JOHDANTO – Essee 1: Yleiskatsaus


OSA I: JOHDANTO

-YLEISKATSAUS-

Suuret poliittiset ja taloudelliset valtarakenteet, erikoistumisen sokeuttamat ammattilaiset tai yleisesti ottaen koko väestö eivät ymmärrä, että – – nykyään on täysin mahdollista huolehtia jokaisesta maailman ihmisestä ”korkeammalla elintasolla kuin kukaan on koskaan ennen nähnyt”. Sen ei enää tarvitse olla joko sinä tai minä. Itsekkyys on tarpeetonta ja vastedes myös selviytymisen kannalta järjenvastaista. Sotiminen on käynyt vanhaksi. 1
– R. Buckminster Fuller

Tietoa

Vuonna 2008 perustettu Zeitgeist-liike (engl. The Zeitgeist Movement, TZM) on kestävän kehityksen kannattajajärjestö. Se toimii alueellisten osastojen muodostaman verkoston ja projektitiimien avulla järjestämällä tilaisuuksia, mediatempauksia ja hyväntekeväisyystoimintaa. Liikkeen aktivismi perustuu täysin väkivallattomaan vuorovaikutukseen ja keskittyy ihmisten tiedottamiseen niistä todellisista juurisyistä, jotka ovat monien tavallisten sekä henkilökohtaisten että yhteisöllisten ja ympäristöllisten ongelmien taustalla. Lisäksi puhutaan siitä valtavasta potentiaalista, jonka tiede ja teknologia nykyään mahdollistaa ongelmien ratkomisessa ja ihmiskunnan kehittämisessä, mutta jota ei ole vielä ole hyödynnetty, johtuen nykyisen vakiintuneen yhteiskuntajärjestelmän sisäänrakennetuista esteistä.

Vaikka ”aktivismi” terminä soveltuu kuvaamaan Zeitgeist-liikkeen toimintaa, ei liikkeen tekemää tiedotustyötä ei pidä sekoittaa perinteiseen, nykykulttuurille tyypilliseen ”protesti-aktivismiin”, jota olemme nähneet kautta historian. Zeitgeist-liike toimii ennemminkin kohdennettujen ja järkiperäisten tiedotusprojektien avulla. Näiden tarkoituksena ei ole määrätä, sanella tai suostutella ketään johonkin, vaan sysätä liikkeeseen sellainen ajatuskulku, joka on loogisesti itseoivaltava, kun ”kestävyyttä”2 ja ”kansanterveyttä”3 tarkastellaan syyperäisesti tieteellisestä näkökulmasta.

Tästä huolimatta Zeitgeist-liikkeen tavoitteet ovat hyvin samankaltaisia verrattuna perinteisiin ihmisoikeusliikkeisiin siinä mielessä, että havaintomme paljastavat sen todella tarpeettoman sortamisen, joka on luontaista nykyiselle yhteiskuntajärjestykselle. Se rajoittaa sekä rakenteellisesti että sosiologisesti ihmisten hyvinvointia ja potentiaalia, mikä koskettaa valtaosaa maailman väestöstä. Sillä on myös yleisesti taipumus tukahduttaa parannuksia johtuen sen vakiintuneista toimintatavoista.

Otetaan esimerkiksi nykyinen yhteiskunnallinen malli. Sen lisäksi, että se ylläpitää kuluttavaa taloudellista tehottomuutta suuressa määrin, kuten myöhemmissä esseissä kuvataan, se myös sisäsyntyisesti tukee yhtä taloudellista ryhmää tai ”ihmisluokkaa” toisten kustannuksella. Tämä ylläpitää epätasapainoa ja suhteellista köyhyyttä, joka teknisesti on tarpeetonta. Tätä voitaisiin kutsua ”taloudelliseksi syrjinnäksi”, joka on yhtä haitallista kuin sukupuoleen, etniseen taustaan, uskontoon, oppeihin tai muuhun vastaavaan perustuva syrjintä.

Tämä sisäsyntyinen syrjintä on kuitenkin vain osa suurempaa kokonaisuutta, jota voidaan kutsua ”rakenteelliseksi väkivallaksi”4. Se kuvastaa laajaa kirjoa sisäänrakennettua kärsimystä, epäinhimillisyyttä ja riistoa, jonka tietämätön enemmistö ihmisistä yksinkertaisesti hyväksyy normaalina. Tämä väkivallan muoto ulottuu paljon laajemmalle ja syvemmälle kuin moni ajatteleekaan. Se mittakaava, jossa yhteiskunnallis-taloudellinen järjestelmämme heikentää väestönterveyttä ja estää kehitystämme tarpeettomasti, voidaan tunnistaa selkeästi vain, kun otamme yhteiskunnallisiin asioihin objektiivisesti teknisen tai tieteellisen näkökulman ja ohitamme perinteiset, usein sokaisevat ajattelutapamme.

Tietoisuutemme on luonteeltaan suhteellista ja se usein kärsii havaitun normaaliuden olettamuksista. Esimerkiksi sen, että 3 miljardia ihmistä kärsii jatkuvasta puutteesta ja köyhyydestä,5 voi nähdä ”luonnollisena”, muuttumattomana yhteiskunnallisena tilana, jos ei tiedä maailmassa oikeasti tuotetun ruuan määrää, mihin se päätyy, kuinka sitä tuhlataan, tai niistä monista tehokkaista teknisistä mahdollisuuksista, joita ruuan tuotantoon nykyään liittyy.

Tämä näkymätön väkivalta voidaan ulottaa myös kulttuurisiin meemeihin6, joissa yhteisölliset perinteet ja niiden psykologia voivat vahingoittaa ihmistä ilman välitöntä pahansuopaa tarkoitusta. On olemassa esimerkiksi uskonnollisia yhteisöjä, jotka jättäytyvät kaiken yleisen lääketieteellisen hoidon ulkopuolelle.7 Vaikka voidaan kiistellä sen moraalisuudesta tai eettisyydestä, kun tällaisessa kulttuurissa lapsi kuolee sairauteen, jonka olisi voinut hoitaa hyödyntämällä nykyaikaista lääketieteellistä käytäntöä, voidaan ainakin olla yhtä mieltä siitä, ettei lapsen kuolemaa todella aiheuttanut tässä tapauksessa tauti, vaan se sosiologinen tila, joka esti hoidon antamisen.

Laajempana esimerkkinä voidaan käyttää niitä lukuisia yhteiskunnallisia tutkimuksia, joita on tehty ”yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta” ja sen vaikutuksista kansanterveyteen. Kuten myöhemmissä esseissä tullaan käsittelemään tarkemmin, on olemassa monia fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia, jotka näyttävät johtuvan tästä epätasa-arvosta. Sellaisia ovat mm. taipumus fyysiseen väkivaltaan, sydänsairaudet, masennus, oppimisongelmat sekä monet muut ongelmat, joiden yhteiskunnalliset vaikutukset voivat koskettaa meitä kaikkia.8

Tärkeintä tässä on se, että kun pysähdymme tarkastelemaan hiljattain opittua ymmärrystä syy-seuraussuhteista, joilla on selviä negatiivisia vaikutuksia ihmisyyteen, mutta joita ei huomioida johtuen kulttuuriimme vakiintuneista perinteistä, päädymme väistämättä keskusteluun ihmisoikeuksista ja yhteiskunnallisesta kestävyydestä. Tämän uuden ihmisoikeusliikkeen tarkoitus on jakaa tuottamaamme tietoa ja teknistä kykyämme, ei pelkästään ongelmien ratkaisemiseksi, vaan myös sellaisen tieteellisesti johdetun yhteiskuntajärjestelmän toteuttamiseksi, joka voisi todella optimoida potentiaalimme ja hyvinvointimme. Vähempään tyytyminen tulee luomaan tarpeetonta epätasapainoa ja yhteiskunnallista epävakautta, sekä synnyttää ilmiön, jota voisi kutsua piilotetuksi sortamisen muodoksi.

Palataksemme asian ytimeen, TZM sekä levittää tietoisuutta näistä ongelmista ja niiden perimmäisistä syistä (ja siten myös logiikasta niiden ratkomiseksi) että pyrkii tuomaan esille sen suuren potentiaalin, joka meillä on, parantaa huomattavasti ihmiskunnan tilaa. Voimme muuttaa paremmiksi sellaisia olosuhteita, joita ei vielä ole ymmärretty ongelmaksikaan.9 Tämä saadaan aikaan omaksumalla tieteellinen päättelytapa, jolloin suora empiirinen ajatuskulku asetetaan tärkeydessä muiden tekijöiden edelle. Tämän ajatuskulun avulla yhteiskunta voi kokonaisuutena löytää täsmällisemmän mittakaavan kestävyydelle ja tehokkuudelle ennen näkemättömällä tavalla, kun tietoisesti otamme huomioon tieteellisen menetelmän (ja hyödynnämme sitä).

Painopiste

Zeitgeist-liikkeen yleinen toiminta voidaan kiteyttää seuraavasti: diagnosointi, koulutus ja luominen.

Diagnosointi:

Diagnosointi tarkoittaa ”minkä tahansa ilmiön luonteen ja aiheuttajan tunnistamista”. Kun diagnosoidaan asianmukaisesti nykykulttuurille tyypillisten moninaisten sosiaalisten ja ekologisten ongelmien syitä, se ei ole vain niistä valittamista tai tiettyjen ihmisten tai instituutioiden syyttämistä, mikä nykyisin on yleistä. Todellisen diagnoosin tulee etsiä alhaisin mahdollinen syy-yhteydellinen tekijä ja työstää ratkaisua sillä tasolla.

Keskeinen ongelma on, että usein asioita tarkastellaan eräänlaisen rajoittuneen viitekehyksen kautta, jolloin lyhytnäköinen ja virheellinen diagnoosi kyseisistä seurauksista pysyy yllä. Esimerkiksi kun ihminen syyllistyy ”rikollisiin tekoihin”, on rankaiseva vangitseminen yleensä perinteinen ja vakiintunut ratkaisu tämän käyttäytymisen parantamiseksi. Kuitenkaan se ei puutu mitenkään ”rikollisen” perimmäiseen motiiviin tai siihen, mikä psykologinen tila johti hänet sellaisiin tekoihin alunperinkään.

Tällä tasolla ratkaisu muuttuu monimutkaisemmaksi ja riippuvaiseksi ihmisen fyysisen ja kulttuurisen ympäristön yhteisvaikutuksellisesta suhteesta ajan mittaan.10 Sama tilanne on ihmisen kuollessa syöpään, jolloin tarkalleen ottaen häntä ei tapa pelkkä syöpä, sillä syöpä itsessään on muiden tekijöiden tulosta.

Koulutus:

Koulutuksellisena liikkeenä toiminta pohjaa sille ajatukselle, että tieto on voimakkain työkalumme kestävän ja merkityksellisen yhteiskunnallisen muutoksen luomiseksi maailmanlaajuisessa yhteisössämme. Siten jokaisen henkilökohtainen oppineisuus ja kyky kommunikoida näitä ideoita tehokkaasti ja rakentavasti muille ihmisille on erityisen tärkeää.

Liikkeessä ei ole kyse tiukkojen oppien tai muuttumattomien ideoiden kannattamisesta. Tällaiset sulkeutuneet ja kapea-alaiset mielleyhtymät ovat tyypillisiä uskonnollisille ja poliittisille ryhmille, eivätkä tunnista sitä uudistumista, johon liikkeen ”järjestelmän vastainen”11 luonne pohjaa. Liike ei tässä mielessä määrää mitään. Sen sijaan se pyrkii saamaan yksilön oivaltamaan itse sen rajaamattoman ajatuksen kulun, mikä toivottavasti myös vahvistaa hänen kykyään ymmärtää sen merkitys itsenäisesti, omilla ehdoillaan ja omaan tahtiinsa.

Lisäksi koulutus ei ole välttämätöntä vain niille, jotka eivät tunne tätä ajatuskulkua ja siihen liittyviä toimintakeinoja12, vaan myös niille, jotka jo niitä kannattavat. Kuten ei ole olemassa ”utopiaa”, ei ole myöskään lopullista ymmärryksen tilaa.

Luominen:

Liike suunnittelee sitä, miten uusi optimaaliseen taloudelliseen tehokkuuteen13 perustuva yhteiskuntajärjestelmä ilmenisi ja toimisi yksityiskohtaisesti, kun otetaan huomioon nykyinen teknologinen tasomme. Tähän tietenkin liittyy myös tarve muokata ihmisten arvomaailmaa tiedotuksen ja koulutuksen avulla, jotta ihmiset ymmärtäisivät tarpeen tällaisille yhteiskunnallisille muutoksille.

Yksi esimerkki tällaisista projekteista on Global Redesign Institute14 (maailmanlaajuinen uudelleen suunnittelun instituutti). Se on digitaalinen ajatushautomo, joka pyrkii esittämään, millainen yhteiskunnallinen infrastruktuuri voitaisiin kehittää perustuen nykyiseen teknologian tasoomme. Se yhdistää teknisen kykymme tieteelliseen ajattelutapaan, minkä avulla voitaisiin suunnitella kaikista tehokkain mahdollinen perusrakenne yhdyskunnalle millä tahansa alueella maailmassa.

On tarpeen lyhyesti huomioida, että liikkeen kannattama ”hallinnointitapa” ei paljoakaan muistuta nykyistä tai historiallista tapaa. Liikkeen kannattama lähestymistapa hallinnointiin on sellainen, joka yhdistää monien alojen useita toimiviksi todennettuja menetelmiä, joiden avulla voidaan saavuttaa maksimaalinen optimointi. Menetelmät yhdistetään tasapainottavaa järjestelmälähestymistapaa (systems approach) käyttäen, ja suunnitellaan niin mukautuvaksi kuin mahdollista, mikä helpottaa uusien parannusten käyttöönottoa.15

Kuten myöhemmin tullaan käsittelemään tarkemmin, ainoa mahdollinen lähtökohta, jonka voidaan ajatella olevan ”täydellisin” minään ajankohtana, on sellainen, joka ottaa huomioon laajimmat toisiinsa konkreettisesti ja oleellisesti vaikuttavat ilmiöt ja havainnot (järjestelmä). Tämä on se syy-seuraussuhteiden yhteisvaikutuksen luonne, joka korostaa todellisen kestävän talouden teknistä perustaa.

Luonnonlakeihin perustuva resurssipohjainen talous

Nykyisin eri piireissä käytetään useita termejä kuvaamaan yleistä loogista perustaa tieteellisemmin ohjatulle yhteiskuntajärjestelmälle, joihin lukeutuvat myös ”Resurssipohjainen talous” ja ”Luonnonlakeihin perustuva talous”. Vaikka näillä nimityksillä onkin historiallinen kehys ja ne ovat jokseenkin mielivaltaisia, nimeä ”Luonnonlakeihin perustuva resurssipohjainen talous” (Natural Law/Resource-Based Economy / NLRBE) tullaan käyttämään tässä tekstissä, koska sen semanttinen merkitys on kaikista vankin.16

Luonnonlakeihin perustuva resurssipohjainen talous määritellään ”mukautumiskykyiseksi yhteiskunnallis-taloudelliseksi järjestelmäksi, joka johdetaan viittaamalla suoraan vallitseviin tieteellisiin luonnonlakeihin.”
Kaiken kaikkiaan havaintonamme on, että sosiaalisesti kohdistetun tutkimuksen, sekä tieteen ja teknologian testattujen ymmärrysten kautta, kykenemme nyt loogisesti päätymään sellaisiin yhteiskunnallisiin toimintatapoihin, jotka voisivat olla perustavanlaatuisesti tehokkaampia vastaamaan ihmispopulaation tarpeisiin. Pystymme nyt dramaattisesti parantamaan kansanterveyttä, säilyttämään paremmin elinympäristömme ja luomaan yleisen materiaalisen runsauden, sekä samalla strategisesti vähentämään tai poistamaan useita nykyään yleisiä sosiaalisia ongelmia, joita valitettavan usein pidetään muuttumattomina, koska ne ovat säilyneet kulttuurissamme niin pitkään.

Ajatuksenkulku

Monet henkilöt ja ryhmät ovat luoneet edelläkäyviä teknologisia ratkaisuja ja pyrkineet soveltamaan olemassa olevia keinoja tähän ajatuksen kulkuun tehokkuuden parantamiseksi ja uusien ratkaisukeinojen mahdollistamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi Jacque Frescon ”kaupunkijärjestelmät”17 ja R. Buckminster Fullerin Dymaxion-talo.18

Huolimatta siitä, kuinka ilmeisen merkittävää tällainen soveltava tekniikka onkin, on tärkeä muistaa, että kaikki tietyt teknologiset sovellukset voivat olla vain väliaikaisia, kun otetaan huomioon tieteellisen tiedon ja siitä syntyvien teknologisten sovellusten evoluutio. Toisin sanoen, kaikki nykyiset teknologiset sovellukset tulevat vanhentumaan ajan kuluessa.

Täten, jäljelle voi jäädä vain syy-yhteydellisiin tieteellisiin periaatteisiin pohjautuva ajatuksenkulku. TZM on siis lojaali tälle ajatuksenkululle, ei henkilöille, instituutioille tai väliaikaisille teknologisille saavutuksille. Jonkin henkilön tai suunnitelman sijaan liike seuraa tätä itsesyntyistä ymmärrystä ja toimii täten keskittymättömällä, holografisella tavalla, ajatuksenkulun ollessa kaiken toiminnan taustavaikuttajana.

Taikauskosta tieteeseen

Tärkeä ja maininnan arvoinen kaava on, kuinka ihmiskunnan ymmärrys itsestään ja ympäristöstään kehittyy ja jatkaa laajentumistaan pois vanhemmista ideoista ja näkökulmista, joille ei ole enää tukea, koska saamme jatkuvasti uutta toimintamalleja muuttavaa tietoa. Huomionarvoinen käsite tässä kohtaa on taikausko, jota voidaan useissa tilanteissa pitää uskon kategoriana, joka joskus vaikutti olevan kokemuksen/havaintojen perusteella totta, mutta jota ei enää voi pitää käyttökelpoisena uuden, ristiriidassa olevan tiedon takia.

Esimerkiksi, perinteinen uskonnollinen ajattelu saattaa vaikuttaa nykyisin yhä enemmän epätodenmukaiselta suuremmalle joukolle kehittyneiden maiden ihmisistä, johtuen tietomäärän ja yleisen lukutaidon nopeasta kasvusta.19 Kuitenkin uskonnollisen ajattelun juuret voidaan jäljittää sellaisiin aikakausiin, jolloin ihmiset pystyivät oikeuttamaan uskomustensa todenmukaisuuden ja paikkansapitävyyden tuon varhaisen ajan rajoittuneen ymmärryksen perusteella, joka heillä ympäristöstään oli.

Tämä kuvio on nähtävissä kaikilla ymmärryksen osa-alueilla, myös nykyaikaisessa ”akateemisessa maailmassa”. Jopa niin kutsuttuja ”tieteellisiä” päätelmiä, joita ei uuden tiedon ja päivitettyjen kokeiden ilmetessä usein voida enää pitää tosina,20 puolustellaan edelleen yleisesti vain, koska ne ovat sisäistyneet nykyiseen kulttuuriperinteeseen.

Tällaiset ”vakiintuneet instituutiot”, joiksi niitä voitaisiin kutsua, usein pyrkivät ylläpitämään olemassaoloaan egon, vallan, tulojen tai yleisen psykologisen tyydytyksen vuoksi. Tämä ongelma on monella tapaa yhteiskunnallisen lamaantuneisuutemme ytimessä.21 On siis tärkeää ymmärtää tämä muutoksen kaava ja huomata, kuinka tärkeää haavoittuvaisena oleminen todella on, kun puhutaan uskomusjärjestelmistä. Puhumattakaan siitä vaarallisesta ilmiöstä, että ”vakiintuneet instituutiot” ovat kulttuurillisesti ohjelmoituja ja kannustettuja pyrkimään itsensä säilyttämiseen, muuttumisen ja kehittymisen sijaan.

Perinteistä emergenssiin

Nykyistä tuntemaamme ”ajan henkeä” määrittelee suuresti jatkuva ristiriita kulttuuristen perinteidemme ja jatkuvasti kasvavan uudistuvan tiedon kanssa. Historian tarkastelu pitkällä aikavälillä osoittaa hitaan kääntymisen pois taikauskoisista kulttuurisista perinteistä ja todellisuuden oletuksista, kun ne antavat periksi hiljattain löytämällemme uudistuvalle, tieteelliselle syy-seuraussuhteelle. Tätä TZM edustaa laajimmassa filosofisessa kontekstissaan: itse kulttuurisen ajan hengen liikkumista kohti uusia, todennettavissa olevia ja optimoidumpia ymmärryksiä sekä sovelluksia.

Täten, vaikka yhteiskunta onkin todistanut suuria ja kiihtyviä muutoksia eri tietoisuuden osa-alueilla ja käytännöissä, kuten aineellisen teknologiamme määrässä nykypäivänä, vaikuttaa siltä, että yhteiskuntajärjestelmämme on edelleen paljon jäljessä. Poliittinen vakuuttelu, markkinatalous, työnteko rahaa vastaan, jatkuva epätasa-arvo, kansallisvaltiot, lakiin liittyvät oletukset ja useat muut nykyisen yhteiskuntajärjestyksen ominaisuudet hyväksytään edelleen laajasti normaalina nykyisessä kulttuurissa, vaikka niiden arvolle ja empiiriselle pysyvyydelle ei ole paljon muuta tukea, kuin niiden kestävyys ajassa.

Tästä asiayhteydestä löytyy Zeitgeist-liikkeen laajin tarkoitusperä: yhteiskuntajärjestelmän muuttaminen. Nykypäivänä on olemassa useita sellaisia teknisiä mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemiseksi niin henkilökohtaisen kuin yhteiskunnallisen kehityksen tasolla, jotka jäävät jatkuvasti huomiotta tai ovat väärinymmärrettyjä.22 Sotien loppuminen, köyhyyden poistaminen, materiaalisen runsauden luominen vastaamaan ihmisten tarpeita tavalla, jota ei ole ennen nähty, nykyisin tuntemamme rikollisuuden valtaosan poistaminen, todellisen henkilökohtaisen vapauden mahdollistaminen poistamalla turha ja/tai yksitoikkoinen työ, sekä monien ympäristöllisten uhkien ratkaiseminen, ovat vain muutamia niistä arvioiduista mahdollisuuksista, joita meillä on, kun otamme huomioon teknisen todellisuutemme.

Nämä mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole vain laajalti tunnistamatta, vaan nykyinen yhteiskuntajärjestys myös kirjaimellisesti rajoittaa niitä, sillä tällainen ongelmia ratkaiseva tehokkuus ja yltäkylläisyys on täysin vastakohtaista sille perusmekaniikalle, jolla nykyinen yhteiskuntajärjestelmämme toimii syvimmällä tasollaan.23

Täten, kunnes yhteiskunnallis-taloudellinen perinne ja siitä seuraavat sosiaaliset arvot haastetaan ja päivitetään nykyisten ymmärrysten mukaisiksi; kunnes suurin osa ihmiskunnasta ymmärtää sen taustalla olevan ajatuksenkulun, joka teknisesti tarvitaan ihmistoiminnan kestävyyden ja kansanterveyden ylläpitämiseksi, ja joka on johdettu täsmällisesti objektiivisen tieteellisen tutkimuksen ja todentamisen pohjalta; kunnes päästään yli suuresta osasta sitä taakkaa, joka johtuu aiemmista virheellisistä oletuksista, taikauskosta, jakavista uskollisuuksista ja muista sosiaalisesti kestämättömistä, konflikteja aiheuttavista kulttuurisista hidasteista – kaikki elämää parantavat ja ongelmia ratkaisevat mahdollisuudet, joita meillä on saatavillamme, pysyvät suurilta osin käyttämättöminä.

Todellinen vallankumous on arvojen vallankumous. Ihmisyhteisöt ovat vuosisatoja jäljessä siinä, miten ne toimivat ja täten mitä ne arvostavat. Jos haluamme edetä ja ratkaista edessämme olevat lisääntyvät ongelmamme, ja käytännössä peruuttaa sen nykyisen kiihtyvän rapistumisen, joka sivilisaatiotamme monella tapaa uhkaa, meidän tulee muuttaa ajattelutapaamme itsestämme ja asuttamastamme maailmasta. Zeitgeist-liikkeen keskeinen tehtävä on pyrkiä tuomaan esille tämä arvojen muutos, joka yhdistää ihmiset yhdeksi perheeksi ymmärtämällä sen, että jaamme yhdessä tämän pienen planeetan ja meitä kaikkia sitoo samat luonnonlait, jotka ovat tieteen menetelmin todennettuja.

Tämä ymmärrys yhteisestä lähtökohdasta levittäytyy paljon laajemmalle kuin on aiemmin käsitetty. Ihmislajin yhteiselo ja yhteisvaikutuksellinen suhde paikkaamme fyysisessä maailmassa vahvistaa, että emme ole erillisiä kokonaisuuksia missään mielessä. Uuden yhteiskunnallisen heräämisen tulee esitellä toimiva yhteiskunnallinen malli, johon on päädytty tämän luontaisen logiikan pohjalta, jos tavoitteemme on selvitä ja menestyä pitkällä aikavälillä. Voimme joko sopeutua tai voimme kärsiä. Valinta on meidän.

 

Viitteet:

1 Lähde: Critical Path, R. Buckminster Fuller, St. Martin’s Press, 1981, Introduction, xxv

2 Termi ”kestävyys” (sustainability), joka yleisesti määritellään ”kyvyksi ylläpitää, tukea, vahvistaa tai lujittaa” (http://dictionary.reference.com/browse/sustainability), ymmärretään nykyään usein ympäristötieteellisessä viitekehyksessä. Zeitgeist-liikkeen käyttämä konteksti on laajempi, ja pitää sisällään myös kulttuurisen ja käyttäytymisellisen kestävyyden, joka ottaa huomioon uskomusjärjestelmien ansiot yleisesti ja niiden vähemmän ilmeiset kausaaliset seuraukset.

3 Termiä ”väestön terveys”, joka yleisesti määritellään olevan ”ihmisten terveyden suojelemista ja edistämistä käyttämällä ehkäisevää lääketiedettä, terveysvalistusta, tartuntatautien hallintaa, hygienian edistämistä, ja ympäristöllisten uhkien valvontaa” (http://dictionary.reference.com/browse/public+health?s=t), käytetään tässä tekstissä perustana mittaamaan ihmisyhteisön fyysistä, psykologista ja täten sosiologista hyvinvointia ajan kuluessa. Sitä tulisi pitää pohjimmaisena mittarina yhteiskuntajärjestelmän onnistumista tai epäonnistumista tarkasteltaessa.

4 Termiä ”rakenteellinen väkivalta” käytti ensimmäisen kerran Johan Galtung artikkelissaan ”Violence, Peace, and Peace Research” (Journal of Peace Research, Vol. 6, No. 3, 1969, pp. 167-191). Se viittaa väkivallan muotoon, jossa sosiaalinen järjestelmä tai sosiaalinen instituutio vahingoittaa ihmisiä estämällä heidän tarpeidensa tyydyttymisen. Termiä tarkensivat muut tutkijat, kuten rikolliseen käyttäytymiseen erikoistunut psykiatri James Gilligan, joka erottaa ”käyttäytymisellisen” väkivallan ”rakenteellisesta” seuraavasti: ”Rakenteellisen väkivallan tappavat vaikutukset ovat toiminnassa alituisesti, kun taas murhat, itsemurhat.. sodat ja muut käyttäytymisellisen väkivallan muodot ilmenevät yksittäin.” (Violence, James Gilligan, G.P. Putnam, 1996, p192)

5 Lähde: Poverty Facts and Stats, Global Issues / 2008 World Bank Development Indicators (http://www.globalissues.org/article/26/poverty-facts-and-stats)

6 Meemi on idea, käyttäytymismalli, tyyli, tai käytäntö, joka leviää ihmiseltä toiselle kulttuurin sisällä (http://www.merriam-webster.com/dictionary/meme)

7 Viite: Very religious parents causing suffering to sick kids, says report (http://uk.lifestyle.yahoo.com/religious-parents-causing-suffering-sick-kids-says-report-115021612.html)

8 Viite: The Spirit Level, Richard Wilkinson and Kate Pickett, Penguin, March 2009

9 Tästä aiheesta kerrotaan tarkemmin esseessä Sourcing Solutions (Ratkaisuja etsimässä)

10 Ihmisen käyttäytymisen (tässä yhteydessä sosiaalisesti haitallisen käyttäytymisen yhteiskunnan lakien mukaan) ja elin- sekä kasvuympäristön vaikutuksen välinen riippuvuussuhde on kiistaton. Tähän liittyvänä terminä käytetään ihmisorganismin ”bio-psyko-sosiaalista” luonnetta.

11 Termiä ”järjestelmän vastainen” käytetään yleensä viittaamaan olemassa olevan, vakiintuneen ryhmän vastustamista. Tässä käytetty asiayhteys on kirjaimellisempi siinä mielessä, että TZM ei pyri ”institutionalisoimaan” itseään muuttumattomana toimijana, vaan pyrkii tulemaan ymmärretyksi eleenä, symbolina uudenlaiselle ajattelutavalle tai maailmankuvalle, jolla ei ole rajoja.

12 Termit ”ajatuskulku” ja ”toimintakeinot” muodostavat parin. Ensimmäinen viittaa tieteelliseen järkeilyyn (kestävyyden ja tehokkuuden periaatteet), jolla päädytään tiettyyn johtopäätökseen, ja jälkimmäinen viittaa toimintatapaan, kuten teknologisiin työkaluihin, jotka ovat aikaansa sidottuja / väliaikaisia ja tulevat poikkeuksetta muuttumaan ajan myötä.

13 Tätä aihetta käsitellään laajemmin osiossa III.

14 Viite: Viralliset internetsivut: http://www.globalredesigninstitute.org

15 Aihetta ”hallinto” käsitellään enemmän osiossa III

16 Termi ”resurssipohjainen talous” voidaan kirjaimellisesti tulkita ”resursseihin pohjautuvaksi taloudeksi”. Tämä on historiallisesti aiheuttanut sekaannusta siinä, että voidaan väittää kaikkien ”talouksien” määrittelyksi ”resursseihin” pohjautumisen. Termi itsessään myös yhdistetään vahvasti Venus-projekti -nimiseen organisaatioon, joka väittää olevan termin ja idean keksijä, sekä on pyrkinyt myös rekisteröimään sen (http://tdr.uspto.gov/search.action?sn=77829193). Termi ”luonnonlakeihin perustuva resurssipohjainen talous” nähdään tässä täydellisempänä, ei pelkästään sekaannusten välttämiseksi, vaan myös sen semanttisen täsmällisyyden vuoksi. Se viittaa selvemmin luonnon fyysisiin lakeihin ja prosesseihin, eikä vain planeetan luonnonvaroihin.

17 Viite: The Best That Money Can’t Buy, Jacque Fresco, Global Cybervisions, 2002, Chapter 15

18 Viite: Tietoa Dymaxion-talosta: http://en.wikipedia.org/wiki/Dymaxion_house

19 Tiedon / luku- ja kirjoitustaidon kasvamisen käänteinen suhde taikauskoon on selkeä. YK:n raportin (Arab Human Development Reports) mukaan vähemmällä kuin 2 %:lla arabeista on pääsy internetiin. Arabit edustavat viittä prosenttia maailman ihmispopulaatiosta, mutta tuottavat vain prosentin maailman kirjoista, joista suurin osa niistä on uskonnollisia. Tutkija Sam Harrisin mukaan: ”Espanja kääntää espanjaksi enemmän kirjoja vuodessa, kuin koko arabimaailma on kääntänyt arabiaksi 800-luvulta lähtien.” On itsestään selvää olettaa islaminuskon kasvun vahvistuvan ulkopuolisen tiedon suhteellisen puutteen vuoksi arabiyhteiskunnasssa.

20 Portugalilaiselle neurologille Egas Monizille myönnettiin vuonna 1949 Nobelin palkinto ”lobotomian” keksimisestä. Nykyisin toimenpidettä pidetään barbaarisena ja toimimattomana. (http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=4794007)

21 Rahallisen tuen tarve, joka jokaisella yrityksellä luontaisesti on, oli se joko ”voittoa tekevä” tai niin kutsuttu ”voittoa tavoittelematon”, aiheuttaa ristiriidan yrityksen myymän tuotteen tai palvelun ja sen todellisen tarpeen tai hyödyllisyyden välille ajan myötä. Itse asiassa minkä tahansa tuotteen/palvelun vanhentuminen, joka usein viittaa sen tuottaman yrityksen vanhentumiseen, vaikuttaa väistämättömältä kun uusia teknisiä edistysaskeleita ilmaantuu. Seurauksena on jatkuva taipumus tukahduttaa uusia ideoita ja keksintöjä, jotka voisivat häiritä tai syrjäyttää vakiintuneiden instituutioiden olemassa olevat yritykset, mistä seuraisi tulojen väheneminen. Pintapuolinen vilkaisu nykyisiin teknologisiin mahdollisuuksiin, sekä sen pohtiminen, miksi noita parannuksia ei ole heti tehty, valaisee voitontarpeen halvaannuttavaa luonnetta.

22 Viite: “Zeitnews”, Zeitgeist-liikkeeseen liittyvä tieteeseen ja teknologiaan keskittynyt internetsivu (http://www.zeitnews.org/)

23 Tähän väitteeseen liittyviä yksityiskohtia käsitellään osiossa II.

 

***

Jos huomaat tekstissä kirjoitusvirheen, tai keksit sujuvamman tavan ilmaista jonkin osion suomeksi pysyen uskollisena lähdetekstille voit kirjoittaa korjausehdotuksen tähän google.docsiin kommenttina.