Train of thought


Tässä tulostamiseen sopiva artikkeli PDF -muodossa.

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään sitä, miten työttömyys ja velkaantuminen vaikuttavat enemmänkin väistämättömiltä, kuin väliaikaisilta häiriöiltä? Onko pienillä muutoksilla kuten valtion myöntämillä tuilla todella vaikutusta näiden ongelmien ratkaisemiseen pitkällä aikavälillä?

Vaikuttaako sinustakin siltä, että yhteiskuntamme antaa ymmärtää, että köyhyys on vain ihmisen omaa syytä? Luuleeko joku, että ihmiset tietoisesti toimisivat omaa etuaan vastaan?

Entäpä vaikuttaako globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos, mahdottomilta ratkaista samalla kun valtiot pyrkivät ajamaan omaa etuaan yhtaikaa (samalla toimien) ihmiskunnan etua vastaan?

Eikö pitkällä tähtäimellä tällöin kaikki häviä?

Toistaiseksi planeetallamme riittää vielä runsaasti resursseja, mutta silti niukkuus aiheuttaa jo paljon konflikteja ympäri maailmaa.  Miten on mahdollista, että vielä 2000-luvulla ihmiset näkevät nälkää?

Mutta kaikista hämmentävin kysymys lienee, mikä on se juurisyy näille ihmiskuntaa vaivaaville ongelmille, joiden ratkaisemisesta ei tunnu tulevan mitään.

Onko vika vain ihmisluonnossa? Vai onko mahdollista muuttaa yhteiskuntaamme sellaiseen suuntaan, että globaali yhteistyö ja yltäkylläisyys tulee mahdolliseksi?

Potentiaalimme  laiminlyönti

Ihmiskunnan teknologisen tietämyksen taso on noussut viimeisten vuosikymmenten aikana päätä huimaavaksi. Miten on mahdollista, ettei nykyiselläkään teknologian tasolla ole pystytty ratkaisemaan aivan perustavanlaatuisia ongelmia kuten ihmiskunnan ruokkiminen? Eikö tällaiset ongelmat pitäisi olla todella yksinkertaisia ratkaista 2000-luvun teknologian avulla.

Maapallomme tarjoaa tarpeeksi resursseja, jotta kaikkien planeettamme ihmisten perustarpeet saataisiin helposti täytettyä. Tällä hetkellä hyödynnämme näitä resursseja kuitenkin valitettavan epätaloudellisesti. Suuri osa jätteeksi päätyvästä materiaalista olisi mahdollista hyödyntää resurssina paremman kierrätyksen ja tuotesuunnittelun myötä. Lisäksi tuhlaamme suuria määriä kallisarvoisia resursseja muun muassa sotakalustoon.

On anteeksiantamatonta, että yhteiskuntajärjestelmämme laiminlyö potentiaaliaan huolehtia koko ihmiskunnasta. Tämä on valtava ihmisoikeusrikkomus kaikkia köyhyydessä eläviä kohtaan.

Yhteiskuntamme juuriongelmat

Mikä sitten estää teknisen potentiaalimme hyödyntämisen sekä globaalien ongelmiemme ratkaisemisen? Ongelmia löytyy vallitsevista ajattelutavoista sekä käyttämistämme ongelmanratkaisumenetelmistä.

Perusteita sille, että osa ihmisistä elää köyhyydessä ei ole, mutta tuntuu mahdottomalta antaa omaa työpanostaan muiden auttamiseen kun omienkaan halujen tyydyttämiseen ei riitä aika ja resurssit. Tosiasiassa kuitenkaan työllä ostetut asiat eivät tee ihmisiä onnelliseksi, aikaa ei enempää riitä ja tyytymättömyyden kierre on valmis.

Ratkaisuja odotetaan lähinnä yhteiskunnalta koska oman elämän hallinnan jälkeen voimia ei ehkä riitä enää ratkaisujen toteuttamiseen tai ei onnistuta pysähtymään miettimään mitkä olisivat tärkeitä pidemmän aikavälin tavoitteita.

Jatkuva tyytymättömyys, jota monesti erehdytään luulemaan ihmisten luontaiseksi ahneudeksi, johtaa siihen että työtä ja resursseja ohjautuu ympäristön ja ihmisten kannalta haitalliseen tai turhaan toimintaan.

Nykyisen talousjärjestelmän sisällä on suuri markkina-arvo sillä, että ihmiset saadaan haluamaan yhä enemmän kulutusta. Järjestelmä vaikuttaa voimakkaasti kulttuuriympäristöön ja siihen kuinka tyytyväisiä ihmiset kokevat olevansa siihen mitä heillä jo on.

Talouskasvusta on muodostunut itseisarvo, koska markkinatalous ei ilman kasvua pysty toimimaan. Jatkuva kasvu kuitenkin näkyy kasvavana resurssien käyttönä ja maapallon rajat ovatkin tulleet jo vastaan.

Ihminen on hyvin mukautuva kulttuuriympäristöön johon hänet on kasvatettu. Monia ajatustottumuksia joita pidetään itsestään selvinä ei voi perustella sillä että ne olisivat yhteiskunnan parhaaksi tai looginen seuraus luonnonlaeista.

Nykyisin yhteiskunnallisia ongelmia pyritään ratkaisemaan poliittisen päätöksenteon kautta.

Politiikassa helposti kilpaillaan ihmisten suosiosta oikeiden ratkaisujen kustannuksella. Politiikoilla myös oma taloudellinen hyvinvointi riippuu suosiosta eikä ratkaisujen objektiivisesta paremmuudesta. Samat virheelliset arvoasetelmat vaikuttavat kaikkiin ihmisiin ja siksipä poliitikotkin ovat tietyn toimintakulttuurin uhreja.

Yhteiskuntana meidän tulisi päästä irti jatkuvan talouskasvun sekä materiaalisen onnellisuuden harhoista. Meidän tulisi myös pyrkiä löytämään yhteiskunnallisiin ongelmiin teknisiä ratkaisuja poliittisen ratkaisuyritysten sijaan.

Ajan hengen muutos

Yllämainituista haitallisista ajattelutottumuksista luopuminen vaatii uudenlaista ajattelumaailmaa. Tällaisten uusien näkökulmien myötä avautuu myös tie yhteiskunnallisten ongelmiemme ratkaisemiseen. Näin voimme valjastaa teknisen potentiaalimme parantamaan koko ihmiskunnan elintasoa.

Uuden, kestävämmän, ajan hengen ytimessä tulisi olla tieteellinen ajattelumaailma. Tieteen avulla saamme ymmärrystä todellisuudesta, ja tekniikan kautta voimme tätä ymmärrystä hyödyntää omiin tarkoituksiimme. Tieteeseen ja tekniseen ajatteluun pohjautuva lähestymistapa on kiistatta todistanut toimivuutensa ongelmanratkaisussa. Näiden varaan tulisi yhteiskuntamme rakentua.

Yhteiskuntamme tavoitteena tulisi olla kestävyys sekä hyvinvointi. Tasapainossa planeettamme ekosysteemin kanssa toimiminen on pitkällä tähtäimellä välttämättömyys lajimme selviytymiselle. Ihmisten hyvinvointi tulisi nostaa tärkeimmäksi tavoitteeksi yhteiskunnan kehittymiselle, sen sijaan että hyvinvointia tavoiteltaisiin kiertoreittien, kuten talouskasvun kautta.

Meidän tulisi ymmärtää, että on tehokkaampaa työskennellä yhdessä, kuin kilpailla toisiamme vastaan. Ihmiskunnan kollektiivisen oppimisen maksimoinnin kautta voimme optimoida lajimme edistymistä.

Mikä on TZM?

The Zeitgeist Movement (TZM) on globaali liike tieteellisen ajattelun edistämiseksi ja kestävän yhteiskunnan mahdollistamiseksi. Liike nimensä mukaisesti pyrkii muuttamaan vallitsevaa ajan henkeä (“Zeitgeist” – saksaksi ajan henki). Liikkeen ytimessä on sen kannattama ajatuttelutapa. Tämän ajattelutavan mukaan kykenemme nyt loogisesti päätymään yhteiskunnallisiin sovelluksiin, jotka ovat perinpohjaisesti tehokkaampia täyttämään ihmiskunnan tarpeet ja parantamaan väestön terveyttä (ja hyvinvointia). Ajattelutavan mukaan edellä mainittu onnistuu käyttämällä yhteiskunnallisesti suunnattua tutkimusta sekä testattua tieteellistä ja teknologista ymmärrystä. Tätä teknistä lähestymistapaa sovellettuna yhteiskunnalliseen hallinnointiin kutsutaan yleisesti nimellä  “Luonnonlakeihin / Resursseihin perustuva talous” (Natural Law / Resource Based Economy, NLRBE).

Toiminta liikkeen ympärillä on lähinnä aktivismi- ja tiedotustyötä, jonka tarkoituksena on edistää liikkeen kannattamaa ajattelutapaa. TZM ei ole uskollinen valtioille tai perinteisille poliittisille puolueille. Se näkee maailman yhtenä järjestelmänä ja ihmislajin yhtenä perheenä, ja ymmärtää, että kaikkien valtioiden tulisi riisua aseensa ja opetella jakamaan resurssit ja ideat selviytyäksemme pitkällä aikavälillä. Täten ratkaisut joihin liike päätyy, ja joita se edistää, on tarkoitettu auttamaan kaikkia maapallolla, ei valikoitua ryhmää.

Mitä voin tehdä?

Opi. Ymmärrä. Opeta.

Vain ymmärryksen kautta on mahdollista toimia paremman yhteiskunnan mahdollistamiseksi. On kuitenkin tärkeä muistaa, että ei ole lopullista ymmärryksen tasoa. On siis aina enemmän opittavaa. Uuden oppimisen kautta voit rakentaa uusia näkökulmia ja pystyt hahmottamaan yhteiskunnan toimintaa kokonaisvaltaisemmin.

Opi muilta ja jaa ymmärrystäsi muille. Voit vaikkapa luettuasi tämän lehtisen, jakaa sen eteenpäin ystävällesi. Suosittelemme tutustumaan tarkemmin TZM:n materiaaleihin sekä The Venus Projectiin.