Usein kysyttyä (UKK)


1. Mikä on Zeitgeist-liike?

Zeitgeist-liike (The Zeitgeist Movement, TZM) on vuonna 2008 perustettu kestävän kehityksen kannattajajärjestö. Liikkeen tarkoituksena on levittää tietoa yhteiskuntamme ongelmien perimmäisistä syistä sekä ratkaisuista niihin.

Termi “zeitgeist” (ajan henki) tarkoittaa ajan älyllistä, moraalista ja kulttuurista ilmastoa. “Liike” nimessä viittaa muutokseen. Täten Zeitgeist-liike tarkoittaa muutosta nykyisessä ajan hengessä.

Keskeiset ajatuksemme ovat: Valtaosa nykyisistä ongelmistamme on rakenteellisia seurauksia toimimattomasta yhteiskunnallis-taloudellisesta järjestelmästä. Ihmiskunnalla on hallussaan kaikki tarvittava teknologia, tietämys ja menetelmät, joita järkevästi hyödyntämällä kykenisimme vastaamaan kaikkien ihmisten tarpeisiin tällä planeetalla, samalla varmistaen kestävän kehityksen tavoitteet ja ekologisen tasapainon. Ideologiamme ytimessä on tieteellisen menetelmän käyttäminen yhteiskunnallisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Liike tavoittelee muutosta kohti luonnonlakeihin perustuvaa resurssipohjaista taloutta. Kyseessä on sopeutumaan kykenevä yhteiskunnallis-taloudellinen järjestelmä, joka on suoraan johdettu viittaamalla meitä hallitseviin tieteellisiin luonnonlakeihin. [ks. lisää kysymyksestä 4]

Näemme planeetan yhtenä suurena järjestelmänä, tai ”organismina”, ja ihmiskunnan yhtenä lajina. Täten kaikki ratkaisumme on kohdistettu auttamaan kaikkia planeetan asukkeja, ei vain pientä osaa niistä.

 

2. Miten Zeitgeist-liike näkee maailman ongelmat?

Zeitgeist-liike keskittyy suurempiin kokonaisuuksiin ja ongelmien juurisyihin. Valtaosa ongelmistamme on suoria rakenteellisia seurauksia vallitsevasta yhteiskunnallis-taloudellisesta järjestelmästä; sen aiheuttamasta stressistä, niukkuudesta, ajatusmalleista ja kannustimista. Toisin kuin suurin osa aktivistijärjestöistä, jotka keskittyvät yksittäisiin ongelmiin, Zeitgeist-liike näkee nämä kaikki ongelmat seurauksina, ja tähtää voimavaransa niiden aiheuttajan muuttamiseen. Toisin sanoen, pyrimme estämään haavojen syntymisen kokonaan, sen sijaan että käyttäisimme kaikki energiamme niiden laastarointiin. Taistelu on loputon, jos perustavan laatuisiin kannustimiin ja rakenteellisiin syihin ei puututa.

Esimerkiksi: Kun yritys tarkoituksellisesti saastuttaa ympäristöään rahaa säästääkseen, nähdään se usein ”moraalisena” ongelmana. Yrityksessä työskentelevien ihmisten ajatellaan olevan ”korruptoituneita”, koska sallivat sen. Elämme kuitenkin järjestelmässä, joka rakenteellisesti kannustaa mahdollisimman suureen voitontavoitteluun ja markkinaosuuksien voittamiseen kilpailijoilta. Mitä kustannustehokkaampi tuotanto, sitä paremmin pärjää kilpailijoitaan vastaan.  Mitä vähemmän täytyy esimerkiksi jälkikäsitellä myrkkyjään, sitä suuremmat voitot saavutetaan. Järjestelmämme siis kannustaa meitä olemaan “taloudellisesti” (rahallisesti) tehokkaita ja ”säästäväisiä” ja usein tämä kannustin johtaa riistämiseen, hyväksikäyttöön sekä välinpitämättömyyteen ympäristöämme kohtaan. Joten, nykyisessä järjestelmässämme tällaisen käyttäytymisen tulisi olla täysin ilmiselvää ja odotettavissa olevaa. Kyseessä ei ole vääristynyt tai “korruptoitunut” toimintatapa, juuri tällaiseen toimintaan rahamarkkinajärjestelmämme kannustaa.

Liike näkee ”korruption” olevan sisäänrakennettua. Ratkaisu tähän ei ole säätää lisää lakeja, vaan luoda sellainen yhteiskunnallinen järjestelmä, jossa ongelmia aiheuttavaa käyttäytymistä ei vahvisteta eikä palkita lainkaan.

 

3. Miksi koemme tarvetta näin suurelle muutokselle?

Eikö nykyjärjestelmää voisi vain korjailla? Onko muutokselle edes tarvetta?

Voisi hyvin kysyä, tarvitseeko muutoksen tarpeesta edes puhua? Ihmiset tietävät, että asiat ovat huonosti. Lähestulkoon kaikki ongelmat nyky-yhteiskunnassa ovat rakenteellisia seurauksia viallisesta ja vanhentuneesta yhteiskunnallis-taloudellisesta järjestelmästä. Se on vastuussa niin ympäristöllisistä, sosiaalisista kuin psyykkisistäkin ongelmista. Pseudotieteellinen nykyjärjestelmämme perustuu toisten voittamiseen sekä jatkuvaan kasvuun ja kulutukseen, mikä on järjetöntä rajallisella planeetalla.

Luonnon ja ihmisten hyvinvointi on ultimaattinen yhteiskunnan ja talouden toimivuuden mittari.

Maailmassamme on noin 800 miljoonaa nälkää näkevää ihmistä, janoisia 1,5 mrd. n.28 000 ihmistä kuolee päivittäin ennalta ehkäistäviin tauteihin. Puhumattakaan siitä mitä muu luonto joutuu kestämään. Nämä ovat järjestelmämme lopputuloksia. Ei pelkästään se, mitä hyötyvät osapuolet näkevät. Ihmiskunta on kovaa tahtia kohtaamassa maailmanlaajuisia kriisejä, muun muassa energiaan, ilmastoon, biodiversiteetin katoamiseen, kasvavaan velkataakkaan, makeaan veteen ja planeetan kantokyvyn ylittämiseen liittyen.
(Lue lisää sivilisaatiomme ympäristöongelmista täältä: http://www.zeitgeist.fi/sivilisaatiomme-ymparistoongelmat-holistinen-katsaus/ )

Markkinatalous ei rakenteellisesti edistä kestävää kehitystä tai tehokkuuden maksimointia. Markkinatalouden rakenteellinen tarkoitus on kasvu, kilpailu ja kuluttaminen, ei tasapaino, yhteistyö ja kierrättäminen kuten rajallinen planeettamme vaatisi. Näiden rahamarkkinataloudelle ominaisten piirteiden muuttaminen vaatisi koko järjestelmän muuttamista.

 

“Market capitalism, no matter how you wish to regulate it or not regulate it, depending on who you speak with, contains severe structural flaws which will always, to one degree or another, perpetuate environmental abuse and destabilization, and human disregard and caustic inequality. Put another way, environmental and social imbalance and a basic lack of sustainability both environmentally and culturally is inherent to the market economy, and it always has been.”Peter Joseph – Economic Calculation in a Natural Law RBE


 

4. Mitä resurssipohjainen talous (NL/RBE) tarkoittaa?

NL/RBE = Natural Law / Resource Based Economy = Luonnonlakeihin perustuva resurssipohjainen talous.

Yksinkertaisesti sanottuna: ”Tieteellisen menetelmän käyttäminen yhteiskunnallisen hyvinvoinnin turvaamiseksi”. Kyseessä on sopeutumaan kykenevä yhteiskunnallis-taloudellinen järjestelmä, joka on suoraan johdettu viittaamalla meitä hallitseviin tieteellisiin luonnonlakeihin.

NL/RBE:n rakenteellinen tavoite on optimoida tekninen tehokkuutemme ja luoda niin korkea runsauden taso kuin vaan on kestävyyden kannalta mahdollista. Samalla tavoite on vastata kaikkien maapallon ihmisten tarpeisiin suoraan. Yhteiskunta on teknologinen kehitelmä ja kaikista tehokkaimmat keinot tuotannon, jakelun, ihmisten terveyden, kaupunkisuunnittelun ynnä muun optimoimiseksi kuuluvat tieteen ja teknologian kenttään, ei politiikkaan tai rahatalouteen.

NL/RBE:ssä on kyse vastuullisen systeemilähestymistavan soveltamisesta koko maapallon resurssien ja prosessien hallinnoimiseksi. Malli on suunniteltu pitämään huolta ihmiskunnasta ja ympäristöstämme kokonaisuudessaan mahdollisimman tehokkaalla ja kestävällä tavalla.

RBE:ssä on karkeasti sanottuna neljä tärkeää peruspilaria: Resurssien kartoitus ja seuraaminen, tuotannon optimointi ja demokratisointi, jakamiseen perustuva runsaus ja arvojen muuttuminen.

Loppujen lopuksi kaikki perustuu planeettamme resursseihin: Jos kaikki maailman raha katoaisi yön aikana, meillä olisi silti edelleen jäljellä kaikki resurssit, kaikki teknologia ja kaikki osaavat ihmiset. Kaikki keinot tuottaa ruokaa ja energiaa olisivat edelleen olemassa. Emme tarvitse rahaa elämiseen tai tuotantoon, tarvitsemme resursseja ja keinon hyödyntää ja jakaa niitä optimaalisesti, tieteellisesti ja kestävästi.

Lue lisää resurssipohjaisesta taloudesta: [Lisäämme linkin kun teksti julkaistaan].

 

5. Kuka on Peter Joseph?

Peter Joseph on yhdysvaltalainen muusikko, elokuvantekijä, kirjoittaja ja yhteiskunnallinen aktivisti. Hän kiinnostui yhteiskunnallisista asioista ja teki sen pohjalta Zeitgeist-elokuvat, joissa kritisoidaan nykyistä yhteiskuntajärjestelmää ja esitetään ratkaisuja. Käytännössä hän perusti Zeitgeist-liikkeen ja alkoi organisoimaan sen toimintaa, kun elokuvan nähneet ja asioihin perehtyneet ihmiset halusivat toimia tiedon välittämisessä eteenpäin. Nykyisin organisointi on laajentunut huomattavasti, ja toiminnan organisointiin kuuluu paljon ihmisiä useista maista.

Peterin rooli Z-liikkeessä on viestin esilletuojana. Hän on mukana kansainvälisessä luentotiimissä ja hallinnoimassa liikkeen virallisia alustoja netissä.

 

6. Mikä on Zeitgeist-elokuvien suhde Zeitgeist-liikkeeseen?

Zeitgeist-dokumenttielokuvat (Zeitgeist: The Movie, Zeitgeist: Addendum, Zeitgeist: Moving Forward) eivät edusta liikettä, vaan toimivat ennemminkin inspiraationa liikkeelle. Elokuvat ovat tekijänsä henkilökohtaisia ilmaisullisia ja luovia tuotoksia, joiden yksityiskohtia ja sisältöä ei tule sekoittaa liikkeen viestiin tai liikkeen käsittelemiin aiheisiin. (Ainoastaan elokuvista uusin, Moving Forward, on hyvin linjassa liikkeen ajatusten kanssa.)

Elokuvien sisältö ei ole sama liikkeen puheenaiheiden kanssa, vaan ne toimivat inspiraationa liikkeelle totuutta, yhteiskunnallista rauhaa ja kestävää kehitystä etsivän viestinsä takia.

 

The Movement is not about Comparative Religion, False-Flag Terrorism, Economic Hit-men, Fractional Reserve Banking or the Federal Reserve. The films are unrelated to The Movement in detail and are personal expressions of Peter Joseph. – http://thezeitgeistmovement.com/faq#faq11


 

7. Kuinka toiminta alkoi Suomessa?

Toiminta alkoi Addendumin jälkeen Helsingissä 2009, kun dokumenttielokuvan nähneet löysivät toisensa nettifoorumilla ja päättivät tavata (~10 henkeä). Sitten perustettiin Suomelle oma foorumi ja nettisivu. Alun jälkeen toiminta oli Suomessa muutaman vuoden katkolla, jonka jälkeen sitä lähdettiin nostamaan takaisin pystyyn syksyllä 2013. 2014 kesällä julkaisimme uudet nettisivut ja uuden facebook-sivun.

Katso liikkeen Suomen osaston historiikki: http://www.zeitgeist.fi/liikkeen-historiikki/

 

8. Millaista käytännön toiminta on Suomessa?

Olemme julkaisseet joukkoistetun tehtävälistan, jossa on merkattuna suuri määrä käytännön toimia, joita vapaaehtoiset voivat alkaa toteuttamaan vaikka heti. Lähivuosien suunnitelmaamme olemme kirjanneet tavoitteemme, joiden mukaan olemme juuri aloittaneet käytännön toimimisen. Toimintaan kuuluu tällä hetkellä järjestäytymistä, tapaamisia, osastojen perustamista, viestin levittämistä erilaisin keinoin, koordinoinnin kehittämistä ja tapahtumien järjestämistä.

 

9. Kuka määrittelee Z-liikkeen ideologian?

Kysymys ei niinkään ole kuka, vaan mikä. Ideologiaan on päädytty jaettujen tavoitteidemme ohjaamana, tieteellistä ajattelutapaa noudattaen. Liikkeen ajattelutapaan vaikuttavat kaikki jotka päättävät aktiivisesti osallistua sen kehittämiseen. Jos ajattelutavasta löytyy puutteita tai virheitä, voi osastorakenteen tai foorumeiden kautta tuoda ongelmia esille. Jos seikat ovat loogisesti (ja mielellään myös lähteistetysti) perusteltuja, niin liike muuttaa toimintaansa niiden mukaan.

Esimerkiksi juuri järjestettiin koko liikkeen laajuinen TZM Challenge, jossa ihmisiä pyydettiin löytämään virheitä Z-liikkeen ajattelusta. Luentotiimi vastasi näihin seikkoihin kirjallisesti ja niitä käsiteltiin kansainvälisessä radioshowssamme (esimerkkivastaus). Tällä hetkellä on myös käynnissä ns. “Three Questions: What do you propose” -haaste.

Juurensa ideologialla on tieteen kehittyessä syntyneessä ideassa, että ehkäpä päätöksiä tekevillä ihmisillä tulisikin olla oikeasti tieteellistä pätevyyttä eri alojen suhteen. Ehkä päätösten ei kannattaisikaan perustua pelkkiin mielipiteisiin tai niiden konsensukseen, vaan perusteltuihin väittämiin, tutkimukseen ja testattuun tietoon. Tätä on historiassa ehdottaneet monet. Zeitgeistin ideologia kumpuaa TVP:n Jacque Frescon esille tuomasta ymmärryksestä, että ongelmamme ovat pohjimmiltaan teknisiä.

 

10. Mikä on Venus Projekti ja miksi Zeitgeist-liike ei enää toimi osana sitä?

Venus-projekti (TVP) tarjoaa vaihtoehtoisen yhteiskuntamallin, joka perustuu yhteiskuntasuunnittelija Jacque Frescon elämäntyöhön. Hän on mm. suunnitellut sellaisen kaupunkijärjestelmän, joka nykytietämyksellä ja teknologialla olisi mahdollinen toteuttaa ja joka pohjautuu resurssipohjaiseen talousmalliin. Kannattaa katsoa lisää tietoa Venus Projektin sivuilta: www.thevenusproject.com, tai tästä suomenkielisestä pikaoppaasta.

Z-liike (TZM) ei ole enään mukana TVP:n toiminnassa kommunikaatio-ongelmasta johtuen. Moving forwardin jälkeen TVP päätti, ettei TZM edustanut heitä kunnolla. Jostain syystä Frescoa häiritsi se kuinka liike lainasi heidän materiaalejaan ja levitti niistä tietoisuutta. Toisaalta erkaantuminen oli luonnollinen: TVP:n tulee olla ajatushautomo, se perustuu Jacquen konsepteihin ja suunnitelmiin. TZM yrittää tehdä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa ja yhdistää erilaisia suunnitelmia ja ratkaisuja. Yritämme löytää yhteistä pelikenttää ja tuoda esille päämäärää jota voimme yhdessä tavoitella..

Eli kaikenkaikkiaan syynä on hieman erilaiset lähestymistavat saman lopputuloksen saavuttamiseksi.

 

Zeitgeist: The Venus Project Break Up – Peter Joseph | London Real: https://www.youtube.com/watch?v=G6cCw_n1XJ8

 

11. Miten Zeitgeistin toiminta ja ideologia on muuttunut viime vuosien aikana?

TZM on kehittynyt tarkemmaksi ja eheämmäksi. Esimerkiksi mietimme kuinka luoda algoritmi ehdottamamme yhteiskunnan kehittämiseksi. Osastorakenne on päivittynyt täysin. 2012 julkaistiin liikkeen osasto-opas, joka on myös suomennettu. Meillä on ohjenuorat liikkeessä toimimiselle ja ideologiamme on selvemmin ylöskirjattuna uuteen kirjaan (TZM Defined).

 

12. Kuinka luonnonvarojen arvo laskettaisiin resurssipohjaisessa taloudessa?

Jokaisesta resurssista arvioidaan saatavuus, uusiutuvuus, paljonko tuotanto vaatii kyseistä resurssia (kysyntä), resurssin ympäristölliset vaikutukset, onko resurssin käytölle vaihtoehtoja, ja niin edelleen. Näiden laskettavien ominaisuuksien perusteella allokoidaan ja optimoidaan resurssien käyttöä. Arvo olisi siis lähinnä aineiden luonnollinen hyödyntämispotentiaali.

Arvon käsite on resurssipohjaisessa taloudessa erilainen rahallisen arvon käsitteestä, jonka pohjimmillan pitäisi perustua lähinnä resurssin niukkuuteen ja työmäärään joka resurssin saamiseen kuluu. RBE:ssä “arvo” olisi nimenomaan resurssin tarpeellisuudesta riippuvaa. Kuinka hyvin kyseinen resurssi voi auttaa meitä tyydyttämään tarpeitamme.

 

13. Mitä tarkoittaa resurssitehokkuus?

Resurssitehokkuus tarkoittaa resurssien hyödyntämistä mahdollisimman optimaalisella tavalla. Tuotteet tuotetaan resursseja, energiaa ja työtä säästäen. Ne suunnitellan kestäviksi, kierrätettäviksi ja päivitettäviksi. Osat tehdään standardoiduiksi ja yleismaailmallisesti vaihdettaviksi, tavalla joka ennakoi teknologista muutosta. Resurssien käytössä otetaan huomioon niiden uusiutuminen. Tuotanto pyritään tekemään paikallisesti.

 

In a RBEM, the focus is maximum technical efficiency. … All extraction, production and distribution is logically organized to use as little labor/transport/space as possible, while producing the ”strategically best” possible goods. In other words, the system is planned, to maximize efficiently and minimize waste.” – http://www.thezeitgeistmovement.com/faq#faq5

 

14. Miten tiede on mukana yhteiskunnan kehittymisessä?

  • Päätöksiin saapuminen – NL/RBE:ssä päätöksiin saavutaan rationaaliseen konsensukseen perustuvan tieteellisen menetelmän kautta.
  • Osallistuminen yhteiskunnan toimintaan suorasti, ei edustuksen kautta – Tietokoneet ja Internet mahdollistavat tietokantojen luomisen, joiden kautta jokainen voi suoraan osallistua ja antaa panoksensa osaamisalueidensa mukaan.
  • Enemmän vähemmällä: Resurssien tehokas ja kestävä hyödyntäminen – Vain tiede ja teknologia voivat mahdollistaa resurssien kestävän hyödyntämisen kaikkien maapallon ihmisten hyväksi. Niiden avulla voimme tehdä enemmän vähemmällä, tehokkaammin ja optimoidusti. Tieteellisen potentiaalin vapauttaminen tulee huomattavasti parantamaan kansanterveyttä ja potentiaaliamme lajina.
  • Ymmärrys ihmisten yhteydestä luontoon ja toisiinsa. Kestävät ajattelutavat – Dogmien, kestämättömien perinteiden ja epäinhimillisten kulttuuripiirteiden kyseenalaistaminen ja niistä rationaalisen, tieteellisen koulutuksen kautta pois kasvaminen.

 

15. Siirtymävaihe käytännössä

Miten siirtyminen nykyisestä markkinataloudesta resurssipohjaiseen talouteen tapahtuisi käytännössä? Kuka tai ketkä koordinoisi tätä siirtymistä?

Tähän voi olla monta reittiä, eikä kukaan voi varmuudella sanoa, kuinka tulevaisuus tulee muotoutumaan. Liike kannattaa aluksi tietoisuuden levittämistä vaihtoehdoistamme sekä mahdollisuuksistamme, jonka jälkeen (ja samalla) voimme yhdessä suunnitella tietokonejärjestelmiä ja ohjelmia joita voitaisiin hyödyntää sekä siirtymässä että valmiissa RBE:ssä. (Koemme virtuaalisen demonstroimisen olevan tällä hetkellä resurssitehokkain tapa osoittaa kuinka järjestelmä voisi toimia.)

On suurelta osin kyse arvojen muutoksesta, kun siirrytään niukkuuteen perustuvasta taloudesta järjestelmään, jossa resursseja hallinnoidaan suorasti ja tieteellistä menetelmää hyödynnetään ympäristöstä huolehtimiseen sekä runsauden saavuttamiseksi kaikille ihmisille. Tämä arvojen muutos on jo käynnissä, ja se onkin TZM:n mielestä kaikista oleellisin osa siirtymävaihetta. “Jos ihmiset todella haluavat sitä, se tulee toteutumaan”.

Käytännössä siirtymä voi tapahtua poliittisen/taloudellisen valtarakenteen hyväksynnällä ja suunnitelmalla, tai ilman sitä aktivismin ja tietoisten ihmisten yhteistyön kautta heidän pyrkiessään uuteen järjestelmään erilaisten reformien ja taktiikoiden avulla.

Siirtymä voi tapahtua pikkuhiljaa nykyistä järjestelmää muuttamalla, tai se voi tapahtua suuren rahoituksen kautta, jolloin voidaan rakentaa testikaupunkeja ja tuoda tietoa esille laajassa mittakaavassa.

Lue lisää siirtymävaiheesta: [Lisäämme linkin kun teksti julkaistaan].

 

16. Mitä tapahtuisi omistamiselle?

Omistaminen on tuhlaavaista. On järjetöntä tuottaa kaikille oma kappaleensa kaikkea, huomioimatta sitä kuinka suuren osan ajasta kyseisiä hyödykkeitä käytetään. Tuotannon on oltava suhteessa siihen, mikä on hyödykkeiden oikea käyttötarve (ja vähän yli). On resurssitehokkainta ja kestävintä jakaa hyödykkeet, jolloin niiden tuottamiseen, ylläpitämiseen, jakeluun, kierrätykseen yms. kuluu mahdollisimman vähän resursseja ja energiaa. Tämän käytännön avulla pystymme tarjoamaan hyödykkeet kaikkien käyttöön, ja voimme teknisesti saavuttaa pääsy-yltäkylläisyyden (tasa-arvoisen käyttömahdollisuuden) kaikille ihmisille, vähentäen samalla rasitustamme luontoa kohtaan.

Omistaminen on myös taakka. Miksi haluaisit kuljettaa, varastoida ja ylläpitää tavaraa joka on muutenkin saatavilla missä tahansa? Tietenkin tiettyihin yksityisessä käytössä oleviin tuotteisiin on järkevämpää olla yksilöllinen “käyttöoikeus” (kukaan ei halua jakaa boksereitasi), mutta periaatteellisessa mielessä myös yksityisessä käytössä olevat tuotteet ymmärrettäisiin kuuluvan planeetan resursseihin ja täten kenelläkään ei olisi niihin mitään metafyysistä ns. “omistusoikeutta”. Pelkästään käyttöoikeus, ja palautusoikeus kun ne halutaan vaihtaa uusiin. Periaatteessa kaikki maapallon resurssit on siis julkistettu koko ihmiskunnan “yhteisomisteisiksi”, tai paremmin sanottuna yhteiseksi perinnöksi.

Esimerkkinä kirjastot: On paljon hyödyllisempää tuottaa sellainen määrä kirjoja joka tyydyttää alueen tarpeet, pitäen kirjat jatkuvassa käytössä, kuin tuottaa kaikille omat kirjansa jotka sitten istua nököttävät kirjahyllyssä kun ne on kerran luettu (jos sitäkään).

 

17. Mitä tapahtuisi rahalle?

Ainoa järkevä syy käyttää rahaa on niukkojen tuotteiden ja palveluiden välisessä vaihdossa. Kun tuotteita ja palveluita tuotetaan riittävästi, ei ihmisillä ole syytä käydä vaihtokauppaa. Eli käytännössä rahasta kasvettaisiin pikkuhiljaa pois, kun niukkuudesta kasvettaisiin pois.

Omistus, raha ja arvo mahdollistavat niukkojen resurssien jakamisen kilpailevien intressien kesken (ja yleensä epätasa-arvoisesti). Resrurssipohjaisessa taloudessa tarve kaupalle poistetaan, kun “kuluttajan” ja tuotantovälineiden välille luodaan suora yhteys. Mahdollisuus kontrolloida ja saada palautetta. Tuotantoprosessista tulee työkalu, jota ihmiset pystyvät hyödyntämään hyödykkeiden tuottamiseksi.

Ongelmia rahan kanssa:

A) “Rajattoman kasvun” tarve.

B) “Korruptiota luova” kannustinjärjestelmä.

C) Hajanainen ja tehoton teollinen järjestelmä joka tuhlaa suunnattomat määrät resursseja ja energiaa.

D) Taipumus luoda “perustettuja/muuttumattomia” laitoksia (establishments).

E) Sisäänrakennettu vanhentuneisuus joka luo jo lähtökohdiltaan heikkolaatuisia tuotteita, kilpailukykyisyyden säilyttämisen takia.

F) Taipumus monopoleihin ja kartelleihin, koska perustavanlaatuisena motivaationa on kasvu ja lisääntynyt markkinaosuus.

G) Niukkuus on yksi markkinajärjestelmää ylläpitävistä tekijöistä.

http://thezeitgeistmovement.com/faq#faq5

Emme koe, että rahan muuttaminen parantaisi ongelmiamme merkittävästi, ellei myös rahamarkkinajärjestelmään sisäänrakennettua tehottomuutta, niukkuutta sekä kasvun ja kulutuksen pakkoa poisteta. Tämä puolestaan vaatisi laajemman yhteiskunnallisen muutoksen.

 

”Price is a (fluent and semi-objective) way to allocate scarce resources between competing interests” … ”The trick is to eliminate exchange and create a direct control and feedback link between the consumer and the means of production. The industrial complex becomes just a tool that is accessed by the public to generate goods.” – Economic Calculation in a Natural Law / RBE: https://www.youtube.com/watch?v=K9FDIne7M9o

 

18. ”Yksityisomisteisten” niukkojen resurssien jakaminen

Arvojen muutos on välttämätön, jotta ihmiset vähentävät hamstraamista ym. nyky-yhteiskunnan kannustinjärjestelmästä kumpuavia lieveilmiöitä. Moni kuvataiteilija maalaa tauluja jotta voisi jakaa ne muiden ihmisten nähtäville. Moni muusikko tekee musiikkia jotta ihmiset voisivat kuunnella sitä. Rahajärjestelmässä asioille vain asetetaan hintalappu, koska ihmiset tarvitsevat ostovoimaa tuotteiden ja palvelujen hankkimiseksi ja tämä rajoittaa esim. taiteilijoiden tuotoksien jakamista kaikkien nautittavaksi. Jos tulevaisuuden NL/RBE yhteiskunnassa tulisi yksityisomistukseen liittyviä kiistoja, niiden ratkaisemiseen voitaisiin käyttää ihmiskäyttäytymiseen perehtyneiden asiantuntijoiden apua ja pyrittäisiin löytämään keinot, millä kaikki osapuolet saavat sitä mitä tarvitsevat.

Yksityisomisteisista” resursseista, kuten maalaamistasi tauluista, ei olisi sinulle enää mitään rahallista hyötyä. Jos haluaisit, niin voisit antaa ne museoon, niistä voitaisiin tehdä kopioita tai voisit pitää ne itselläsi. Useampi kopio auttaisi tuomaan iloa useammille ja varmistaisi paremmin työn säilyvyyden.

RBE:n mahdollistavassa kulttuurissa omistaminen ei lisäisi statusarvoa, eikä toisi sinänsä muutakaan tyydytystä. Harvinaisuuksien keräily ja halu “omistaa” on ominaista niukkuuden kulttuurille.

 

19. Millaisia olisivat tulevaisuuden kaupungit?

Ekologisia, turvallisia, ihmisten tarpeita vastaavia ja mahdollisimman omavaraisia (järkevyyden rajoissa). Ne olisivat täysin paikallisen ympäristön kantokyvyn mukaan suunniteltuja ja optimoituja. Strategisesti sijoitettuja ympäristön ja muun yhteiskuntarakenteen ominaisuuksien mukaan. Pyrkimyksenä on omavaraiset kaupunkisuunnitelmat, jolloin kaupunki tuottaa itse ruokansa ja puhdasta energiaa. Alueet kaupunkien ympärillä pyrittäisiin palauttamaan takaisin luonnolliseen tilaansa niin paljon kuin mahdollista. Myös talot pyrittäisiin luomaan mahdollisimman omavaraisiksi, ja ne voisivat kerätä hajautetusti mm. auringon energiaa.

Tuotannon kehittyessä on odotettavissa, että kaupunki pystyy tuottamaan tarvitsemansa hyödykkeet paikallisesti. Kaupungin hallinto laajemman infrastruktuurin kannalta, kuten minne rakentaa silta, tulee myös olemaan paikallinen päätöksentekoprosessi, jonka mahdollistaa suoraan demokratiaan ja rationaalisen konsensuksen yhdistelmään perustuva CDS järjestelmä (Collaborative Design System).

 

Cities themselves will change in two major ways. For one, the construction and networking of the internal city system will seek to meet the highest state of technical efficiency possible, including sustainable infrastructure, homes, production/distribution networks and the like, taking the systems basis into direct account. Secondly, it is expected that due to the evolution of ephemeralization, a given city will produce all regional goods locally.” – Kaupungit TZM Defined kirjassa kuvattuina.

 

20. Mitä tapahtuisi kansallisvaltioille?

Resurssipohjaisen talousmallin ajattelutapaan kuuluu, että olemme kaikki yhtä lajia joka jakaa saman planeetan. Valtiot ovat ohimeneviä, ihmisen tekemiä protektionistisia keksintöjä. Jos ihmiskunnan toiminnan lähtökohtana olisi yhteistyö ja kaikkien ihmisten hyvinvointi, voidaan miettiä, olisivatko valtioiden rajat sellaisena kuin ne nykyään toimivat kovinkaan hyödyllisiä. Resurssipohjaisen talouden edetessä ja yhdistyessä globaaliksi järjestelmäksi, valtioiden rajoista voidaan lopulta luopua ja kaikki maapallon ihmiset voivat nauttia koko kodistaan, ei pelkästään tietyistä osista sitä. Sellaiset kulttuurilliset tavat ja perinteet säilyvät, joilla ihmiset näkevät arvoa. Kun valtioiden rajat osottautuvat ajan myötä epäolennaisiksi, ne poistetaan. Nykyään tällaiseen maailmankansalaisuuteen on vapaus vain superrikkailla.

 

21. Automaation potentiaali ja teknologinen työttömyys

Automatisoituun kehityssuuntaan pyritään, jotta ihmiset voidaan vapauttaa tekemään mielekkäämpiä asioita. Itseään toistavat ja vain vähän älyllistä suoritusta vaativat työt ollaan jo monilta osin osattu automatisoida (esim. kauppojen kassat, kännykköjen kokoonpanotehtaat, varastojen tarvikelinjastot jne.) Tämä kehitys etenee jatkuvasti riippumatta siitä, mitä primitivismin perään haikailevat tai Zeitgeist-liike asiasta ajattelee. Automaatio ja robotit voivat vapauttaa ihmiset yksitoikkoisista, vaarallisista ja epämiellyttävistä töistä. Esimerkiksi suuri osa palveluammateista on jo nykyjärjestelmässä helposti korvattavissa automatisoiduilla kassoilla, kioskeilla ja internetillä.

Kapitalismin ehkä suurin ristiriita on siinä, että automaation kehittyessä tuotannon ja palveluiden koneellistaminen käy yhä kustannustehokkaammaksi, jolloin lopulta on halvempaa ostaa robotit työtä tekemään kuin palkata ihmisiä. Tämä vie kuitenkin ostovoiman ihmisiltä, jolloin he eivät pysty kuluttamaan. Talous lähtee laskuun ja kulutusyhteiskunta on tullut tiensä päähän.

 

22. Uskooko Zeitgeist-liike parempaan tulevaisuuteen?

Pystymmekö ratkomaan ihmiskunnan kohtaamat ongelmat?

Kasvanut tieteellinen ja teknologinen osaaminen on näyttänyt ihmisille kuvan maapallosta, kellumassa valtavassa avaruuden meressä. Tämä kuva symbolisoi tiedon mukanaan tuomaa ymmärrystä siitä, kuinka olemme kaikki yhtä. Kuinka tämä suurelta vaikuttava pallomme on sittenkin rajallinen ja suljettu järjestelmä, jonka toimintoja meidän on kunnioitettava. Meidän on pyrittävä sen kanssa tasapainoon, ja noudatettava sen sääntöjä.

Olemme nykyään täysin kykeneväisiä tarjoamaan kaikille planeetan ihmisille ruokaa, vettä, energiaa, koulutuksen, infrastruktuurin ja nostamaan ihmiset kestävälle elintasolle. Tämän tiellä seisoo vanhat ajatustottumuksemme ja vanhentunut, rakenteellisesti viallinen yhteiskunnallis-taloudellinen järjestelmämme. Meidän on otettava tieteilijöiden varoitukset tosissamme ja alkaa oikeasti miettimään vaihtoehtoisia tapoja vastata ihmiskunnan tarpeisiin ja ympäristön vaatimuksiin.

Emme tiedä kuinka tulevaisuus tulee toteutumaan, mutta se ei ole mikään syy jättää toimimatta. Tiedämme, että nykytietämyksen ja teknologian avulla on täysin mahdollista toteuttaa todella hieno ja inhimillinen tulevaisuus kaikille planeettamme asukkaille.

Kun alkaa miettimään mitä seurauksia tieteelliseen menetelmään perustuvalla resurssipohjaisella taloudella olisi ihmiskunnan ja luonnon hyvinvoinnille, kun tutustuu mahdollisuuksiimme lisää, alkavat tulevaisuuden mahdollisuudet näyttämään paljon valoisimmilta.