Teknologia

Pohtiessamme ideologioiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden merkitystä yhteiskunnassamme, näemme hallitukset, poliitikot ja yritykset yleensä eteenpäin vievinä voimina, jotka ovat vastuussa elämänlaadustamme. Tämä on kuitenkin vain osittainen totuus. Ihmiskunnan kehittyessä olemme tulleet yhä paremmin tietoisiksi luonnosta ja sen prosesseista. Pystymme tämän tiedon ansiosta matkimaan ja käyttämään hyväksemme luonnon kekseliäitä ja luovia menetelmiä.

Tuloksena on teknologia, joka erottaa ihmiset muista lajeista ja antaa meille monipuolisen kyvyn luoda. Jos emme esimerkiksi halua puhdistaa viemäreitä itse, voimme suunnitella ja rakentaa koneen, joka tekee työn puolestamme.

Teollisen aikakauden alussa suurin osa ihmisistä työskenteli tehtaissa. Nykyään lähes 90% kaikista tehtaista on automatisoitu, joten työpaikat ovat siirtyneet lukuisille keinotekoisille palvelualoille jotta ihmisillä olisi toimeentulon takaavia töitä.  

Edellä kuvattu muutos on hyvin ilmeinen. Voimme tulla johtopäätökseen, että automaatio tulee jatkossakin syrjäyttämään ihmisiä työvoimassa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei ihmisiä enää tarvittaisi, päinvastoin. Voidaan ajatella, että jos ihmiset vapautetaan työtehtävistä, joita he eivät edes halua tehdä, heillä on aikaa keskittyä todellisiin mielenkiinnon kohteisiinsa. Tässä kohtaa kannattaa ottaa huomioon myös nyky-yhteiskunnassa vallalla oleva käsitys: jos ihmisen ei "tarvitse" tehdä mitään (työtä), hän vain lojuu sohvalla eikä tee mitään. Tämä on tietenkin täysin perätön väite.

Sana 'vapaa-aika' juontaa juurensa rahataloudesta ja on olemassa pelkästään epäoikeudenmukaisen ja fasismiin perustuvan työllistämis-instituution vuoksi. Laiskuus on itse asiassa järjestelmästä kieltäytymisen muoto. Se on käsite, joka on olemassa pelkästään painostuksen ja "pakollisen" palkkatyöorjuuden vuoksi.

Ihanteellisessa yhteiskunnassa ei olisi käsitteiden työ ja vapaa-aika erottelua, ihmisten tehdessä sitä minkä he kokisivat tärkeäksi. Tämä on verrattavissa lasten uteliaisuuteen ja mielenkiintoon. Tarvitseeko lasta motivoida leikkimään tai luomaan jotain rahalla? Lapset tekevät sitä minkä kokevat tärkeäksi ilman muuta kannustinta kuin oma mielenkiintonsa. Eräät yhteiskuntamme suurimmat vaikuttajat kuten Einstein, Newton ja Galileo toteuttivat itseään ilman toivoa rahallisesta palkkiosta. Heidän palkintonsa itsensä toteuttamisesta olivat itse tekeminen ja yhteiskuntaan vaikuttaminen.

Jos hyväksyy virheellisen päätelmän, että raha toimii ihmisten todellisena kannustimena olettaa myös, että ihmiset ovat luonnostaan laiskoja ja korruptoituneita. Käsitteet laiskuus ja korruptio ovat syntyneet yhteiskuntajärjestelmäämme ehdollistumalla.

Tarkastelemalla uudestaan luomaamme teknologiaa, huomaamme sen parantaneen huomattavasti elämämme laatua. Teknologia, ruohonleikkurista sydämentahdistimeen, pelastaa henkiä ja lyhentää aikaa jotka joudumme viettämään arkipäiväisissä, vaikeissa tai vaarallisissa olosuhteissa. Jos tätä kaikkea katsoo riittävän isossa mittakaavassa on ilmiselvää, että teknologian kehitys ihmisten elämän helpottamiseksi on tärkein yksittäinen osa-alue yhteiskunnassa ja sen tulisi olla jokaisessa kulttuurissa etusijalla

Teknologinen kehitys etenee tiettyjen ajatusmenetelmien tai -prosessien mukaan joita voitaneen kutsua tieteelliseksi menetelmäksi. Carl Saganin sanoin: "Yhteiskunta ottaa avosylin tieteen lahjat vastaan mutta hyljeksii sen menetelmiä".  

Tämä pitää paikkansa etenkin nykyaikana, sillä suurin osa meistä ei ymmärrä, että tiede ei ole vain työkalu. Se on yleismaailmallinen käsite, jota voidaan soveltaa yhteiskuntaan tavoilla, joita moni ei ajattele.

Näyttää ilmiselvältä, että teknologia parantaa elämäämme ja toimii suurimpana yksittäisenä elämämme helpottajana. Miksi sitten tieteen ja teknologian toimintatapoja ei sovelleta kokonaisuudessaan koko yhteiskuntaan?

Tietenkin tieteellistä menetelmää käytetään yleensä suljetuissa ympäristöissä, mutta sen suuremmassa mittakaavassa tapahtuva sovellusmahdollisuus ei ole noussut esiin. Tähän liittyvät suurelta osin ikivanhat taikauskot, jotka taistelevat tieteen logiikkaa vastaan korostaen dogmaattista, vanhentunutta ja romantisoitua maailmankuvaa

Jos meillä olisi mahdollisuus rakentaa yhteiskuntamme alusta alkaen, kuinka tekisimme siitä tehokkaan, ympäristötietoisen ja ihmisläheisen? On aika lopettaa rahoituksen murehtiminen ja alkaa toden teolla pohtimaan laajimmasta mahdollisesta näkökulmasta tämän planeetan tarjoamia todellisia mahdollisuuksia.

Tällainen ajatusmaailma on synnyttänyt käsitteen "resurssipohjainen talous". Venus Project on työskennellyt tämän konseptin parissa jo pidemmän aikaa ja se perustuu melko yksinkertaiselle periaatteelle: planetaaristen resurssien kartoitus, suojelu ja maksimaalinen käyttö yhdessä kaikille avoimen tiedon ja teknologisen kehityksen kanssa.

Tällaisen näkemyksen ollessa pohjalla, jätetään mahdollisimman vähän subjektiivisen tulkinnan varaan. Kyseessä ovat siis pohjimmiltaan tieteelliset menetelmät, jotka on sovitettu yhteiskunnallisten rakenteiden hallinnoimiseksi. Näistä lähtökohdista ponnistaen tieteelliset arvot jalostuvat lopulta lukuisiksi eri mahdollisuuksiksi.