Sosiologia

Sosiologia määritellään usein yhteiskunnan ja ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen tutkimukseksi.

Tämä osio käsittelee yhteiskunnallisia rakenteita, niin kognitiivisia kuin materialistisia. Esimerkkejä kognitiivisista yhteiskuntarakenteista ovat uskonnolliset instituutiot ja niiden toiminnan vaikutus ihmisen tietoisuuteen. Esimerkiksi aborttia vastustavat kristityt ajattelevat, että ihmisen "elämä" on erillinen luonnon elementti ja että syntymättömän sikiön tappaminen on väärin. Samanaikaisesti kilpailuun perustuvan rahajärjestelmän kannattajat levittävät käsitystään siitä kuinka kilpailu on tuottoisin toimintatapa ihmiselle.

Yhteiskuntarakenteet ilmenevät yritysten ja hallitusten muodossa, joissa molemmilla on vahva vaikutus yhteiskuntaan. Ja totta kai, tämänlaiset näkyvät yhteiskuntarakenteet ovat yhteydessä kognitiiviseen maailmaan, sillä ne ovat aina ideologian tukemia.

Eräs yleinen sosiologinen aihe liittyy "ihmisluontoon" ja sen vaikutuksiin kollektiivisesti. Esimerkiksi useimmille ihmisille on opetettu ihmisten olevan luonnostaan kilpailullisia, ja että sosiaalinen erottelu tai hierarkia ovat  ihmisen luonnollisia taipumuksia.

Käsitys on erheellinen ja harhaanjohtava.

Tarkastellessamme esimerkiksi leijonalaumaa, havaitsemme hierarkian ja useimmiten väkivaltaista kilpailua ruoasta. Tämä vertaus johtaa ihmiset mieltämään kilpailun luonnolliseksi myös ihmisten yhteiskunnassa (sota, ahneus, ego jne.). Kuitenkin usein ympäristön vaikutuksia ei huomioida. Leijonalauma elää niukkuudessa. Ne eivät kykene rakentamaan ansoja, eikä kukaan tuo niille ruokaa lautasella. Niiden täytyy metsästää ja taistella toistensa kanssa. Tämä vuorostaan luo luonnostaan kilpailua, sillä selviytyäkseen leijonien TÄYTYY olla aggressiivisia toisiaan kohtaan. Vuorostaan hierarkia kehittyy, kun vahvin leijona voittaa ja dominoi muuta laumaa.

Samat asiat tapahtuvat myös ihmisten yhteiskunnassa. Ihmiset ovat eläneet samanlaisessa niukkuudessa aikojen alusta saakka. Kuitenkin ajan kuluessa meistä on tullut aina vain "sivistyneempiä" luovuutemme kautta. Toisin kuin leijonat, ihmiset voivat kehittää apuvälineitä ja käynnistää prosesseja, jotka vapauttavat ihmisen tietyistä askareista tai ongelmista, jotka taas vähentävät niukkuutta.

Tämä oivallus johtaa johtopäätökseen: poistamalla niukkuuden, kokisi  ihmiskäytös dramaattisen muutoksen, joka johtaisi pois kilpailusta, hallinnasta ja erottelusta.

Samaan tapaan kuin merkityksensä menettäneet vanhentuneet ideologiat,  myös teistinen uskonto ja muut ovat luoneet myytin, että ihminen/yhteiskunta olisi rakennettu tietynlaiseksi. Esimerkiksi katolinen ideologia väittää ihmisen syntyneen "syntisenä".

Tämä on vanhanaikainen käsitys ihmisen käyttäytymisestä joka luotiin aikana jolloin menetelmiä asian tutkimiseen ei ollut.

Hitler ja Gandhi eivät vauvoina juurikaan eronneet toisistaan: ympäristö muokkaa ihmistä sekä yhteiskuntaa ja toisinpäin. 

Näin ollen todellinen yhteiskunnallinen muutos tapahtuu muuttamalla olosuhteita, jotka johtavat häiritseviin käyttäytymismalleihin, jotka saastuttavat yhteiskuntaamme. Vankilat, poliisit ja laki vain paikkaavat yhteiskuntarakenteemme aiheuttavia ongelmia ja saattavat jopa pahentaa niitä ajan myötä.

Lopulta huomaamme kuinka kulttuurimme uudelleensuunnittelu on välttämätön askel, jos haluamme muuttaa ihmiskäyttäytymistä paremmaksi.